Finnish
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z

NutropinAq (somatropin) – Valmisteyhteenveto - H01AC01

Updated on site: 08-Oct-2017

Lääkkeen nimiNutropinAq
ATC-koodiH01AC01
Lääkeainesomatropin
ValmistajaIpsen Pharma

1.LÄÄKEVALMISTEEN NIMI

NutropinAq 10 mg/2 ml (30 IU), injektioneste, liuos

2.VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT

Yksi ml sisältää 5 mg somatropiinia*

Yksi sylinteriampulli sisältää 10 mg (30 IU) somatropiinia.

* Somatropiini on rekombinantti-DNA-tekniikalla Escherichia coli -soluissa tuotettu ihmisen kasvuhormoni.

Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1.

3.LÄÄKEMUOTO

Injektioneste, liuos. Kirkas ja väritön liuos.

4.KLIINISET TIEDOT

4.1Käyttöaiheet

Pediatriset potilaat

-Pitkäaikaishoito lasten kasvuhäiriöissä, jotka johtuvat endogeenisen kasvuhormonin riittämättömästä erityksestä.

-Turnerin oireyhtymään liittyvien kasvuhäiriöiden pitkäaikaishoito vähintään 2 vuotta täyttäneille tytöille.

-Kroonista munuaisten vajaatoimintaa sairastavien esipuberteetti-ikäisten lasten kasvuhäiriöiden hoito ennen puberteettia ja munuaisensiirtoa.

Aikuiset potilaat

-Endogeenisen kasvuhormonin korvaaminen aikuisille, joilla on joko lapsuudessa tai aikuisiässä ilmennyt kasvuhormonin vajaus. Kasvuhormonin vajaus on varmennettava asianmukaisesti ennen hoidon aloittamista.

Kasvuhormonin vajausta sairastaville aikuisille diagnoosin pitää olla etiologiaan perustuva: Aikuisiässä ilmennyt vajaus: Potilaan kasvuhormonin vajauksen täytyy johtua hypotalamuksen tai aivolisäkkeen sairaudesta, ja tämän lisäksi potilaalla on todettu vähintään yksi muu

hormonivajaus (prolaktiinia lukuun ottamatta). Kasvuhormonin vajauksen määritystä ei pidä tehdä ennen kuin muiden hormonivajausten asianmukainen korvaushoito on aloitettu. Lapsuudessa ilmennyt vajaus: Potilaat, joilla on ollut kasvuhormonin vajaus lapsena, pitää tutkia uudelleen aikuisiässä kasvuhormonin vajauksen varmentamiseksi ennen NutropinAq- korvaushoidon aloittamista.

4.2Annostus ja antotapa

Diagnosointi ja kasvuhormonihoidon aloittaminen ja seuranta tulee tapahtua asiaan riittävästi perehtyneen lääkärin valvonnassa.

Annostus

NutropinAq-valmisteen annostus ja annostustiheys tulee määrittää potilaskohtaisesti.

Pediatriset potilaat

Kasvuhormonin riittämättömästä erityksestä johtuva kasvuhäiriö lapsilla

0,025 - 0,035 mg potilaan painokiloa kohti kerran vuorokaudessa ihon alle annettavana

injektiona. Somatropiinihoitoa tulisi jatkaa lapsilla ja nuorilla kunnes heidän epifyysinsä ovat sulkeutuneet.

Turnerin oireyhtymään liittyvä kasvuhäiriö

Enintään 0,05 mg potilaan painokiloa kohti kerran vuorokaudessa ihon alle annettavana injektiona. Somatropiinihoitoa tulisi jatkaa lapsilla ja nuorilla kunnes heidän epifyysinsä ovat sulkeutuneet.

Krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyvä kasvuhäiriö

Enintään 0,05 mg potilaan painokiloa kohti kerran vuorokaudessa ihon alle annettavana injektiona. Somatropiinihoitoa tulisi jatkaa lapsilla ja nuorilla siihen saakka, kunnes heidän epifyysinsä ovat sulkeutuneet tai siihen saakka, kunnes potilaalle tehdään munuaisensiirto.

Aikuiset potilaat

Kasvuhormonin puute aikuisilla

Somatropiinihoidon alussa suositellaan pientä 0,15 - 0,3 mg:n aloitusannosta kerran vuorokaudessa ihon alle annettavana injektiona. Annosta tulee nostaa asteittain seerumin IGF-1 (Insulin-like Growth Factor-I) -arvojen mukaan. Lopullisen annoksen ei yleensä tulisi ylittää 1,0 mg/vrk. Yleensä tulee käyttää pienintä vaikuttavaa annosta. Iäkkäille tai ylipainoisille potilaille saattaa olla tarpeen antaa keskimääräistä pienempiä annoksia.

Antotapa

Injektioneste, liuos annetaan ihon alle päivittäin. Injektiokohtaa tulisi vaihdella.

Ennen lääkkeen käsittelyä tai antoa huomioon otettavat varotoimet

NutropinAq toimitetaan moniannosliuoksena. Mikäli liuos on samea jääkaapista ottamisen jälkeen, sitä ei saa käyttää. Kallistele pulloa varovasti. Älä ravista voimakkaasti, sillä proteiini voi denaturoitua. NutropinAq on tarkoitettu käytettäväksi vain NutropinAq Penin kanssa.

Ks. kohdasta 6.6 ohjeet lääkevalmisteen käyttöön ja käsittelyyn.

4.3Vasta-aiheet

Yliherkkyys vaikuttavalle aineelle tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille.

Somatropiinia ei pidä antaa kasvun edistämiseen potilaille, joiden epifyysit ovat sulkeutuneet. Somatropiinia ei saa käyttää, jos on näyttöä jonkin kasvaimen aktiivisuudesta. Kallonsisäisten kasvainten on oltava inaktiivisia ja kasvainhoitojen on oltava ohi ennen kasvuhormonihoidon aloittamista. Hoito on keskeytettävä, jos on näyttöä kasvaimen kasvusta

Kasvuhormonihoitoa ei tule aloittaa potilaille, joilla on avosydänkirurgian tai vatsaleikkauksen jälkeisistä komplikaatioista johtuva vaikea akuutti sairaus, monivammaisille tapaturmapotilaille eikä potilaille, joilla on akuutti hengityksen vajaatoiminta.

4.4Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet

Suurinta suositeltua vuorokausiannosta ei saa ylittää (ks. kohta

4.2). Kasvaimet

Potilailla, joilla on aikaisemmin ollut syöpätauti, tulisi kiinnittää erityistä huomiota taudin uusiutumisen merkkeihin ja oireisiin.

Potilaat, joilla on aikaisemmin ollut kasvaimia tai kallonsisäisestä leesiosta johtuva kasvuhormonin puute, tulisi tutkia säännöllisesti perustaudin etenemisen tai uusiutumisen toteamiseksi. Riski saada toinen kasvain on suurentunut niillä lapsuusiässä syöpää sairastaneilla potilailla, joita on hoidettu somatropiinilla ensimmäisen kasvaimen jälkeen. Toisista kasvaimista yleisimpiä olivat

kallonsisäiset kasvaimet, erityisesti meningioomat potilailla, jotka olivat saaneet sädehoitoa pään alueelle ensimmäisen kasvaimen vuoksi.

Prader-Willin oireyhtymä

NutropinAq ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön lapsipotilailla, joiden kasvuhäiriön syy on geneettisesti varmistettu Prader-Willin oireyhtymä, paitsi niissä tapauksissa kun potilaalla on osoitettu myös kasvuhormonin puute. Äkkikuolemia on raportoitu kasvuhormonihoidon aloittamisen jälkeen lapsipotilailla, joilla on Prader-Willin oireyhtymä ja yksi tai useampi seuraavista riskitekijöistä: vaikea liikalihavuus, anamneesissa ylempien ilmateiden ahtauma tai uniapnea tai tunnistamaton hengitystieinfektio.

Akuutti vakava sairaus

Kasvuhormonin vaikutusta paranemiseen on tutkittu kahdessa plasebo-kontrolloidussa kliinisessä tutkimuksessa 522 aikuispotilaalla, jotka olivat vakavasti sairaita avosydänkirurgian tai vatsaleikkauksen jälkeisten komplikaatioiden tai monivammaisen tapaturman vuoksi, tai joilla oli akuutti hengityksen vajaatoiminta. Kuolleisuus oli suurempi kasvuhormonihoitoa (annokset 5,3 - 8 mg/vrk) kuin plaseboa saaneiden potilaiden keskuudessa (41,9 % vs. 19,3 %).

Hyväksyttyjen käyttöaiheiden vuoksi annetun somatropiinikorvaushoidon jatkamisen turvallisuudesta ei ole näyttöä tehohoitopotilailla, joilla on avosydänkirurgian tai vatsaleikkauksen jälkeisistä komplikaatioista johtuva vaikea akuutti sairaus, tapaturmainen monivamma tai akuutti hengityksen vajaatoiminta. Tällöin hoidon jatkamisen hyödyt ja vaarat tulisi arvioida huolellisesti.

Krooninen munuaisten vajaatoiminta

Potilaat, joilla on krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyvä kasvuhormonin vajaus, tulee tutkia määräajoin munuaisperäisen osteodystrofian etenemisen merkkien varalta. Reisiluun pään epifyysien paikaltaan siirtymistä ja reisiluun pään aseptista nekroosia saattaa esiintyä pitkälle edennyttä munuaisperäistä osteodystrofiaa sairastavilla lapsilla sekä kasvuhormonin vajauksessa ja on epäselvää, vaikuttaako kasvuhormonihoito näihin ongelmiin. Lääkäreiden ja vanhempien tulee olla valppaana reagoimaan siihen, jos NutropinAq-hoitoa saava potilas alkaa ontua tai valittaa lonkka- tai polvikivuista.

Skolioosi

Skolioosi voi kehittyä kenelle tahansa lapselle nopean kasvun aikana. Skolioosin merkkejä tulee tarkkailla hoidon aikana. Kasvuhormonihoidon ei ole kuitenkaan osoitettu lisäävän skolioosin esiintyvyyttä tai vakavuutta.

Glykeeminen kontrolli

Koska somatropiini saattaa huonontaa insuliiniherkkyyttä, potilaita tulisi seurata glukoosi- intoleranssin havaitsemiseksi. Diabetespotilailla täytyy varautua insuliiniannoksen muuttamiseen NutropinAq-hoidon aloittamisen jälkeen. Potilaita, joilla on diabetes tai glukoosi-intoleranssi, tulisi seurata tiiviisti somatropiinihoidon aikana. Somatropiinihoito ei ole tarkoitettu diabeetikoille, joilla on aktiivinen proliferatiivinen tai vaikea ei-proliferatiivinen retinopatia.

Kohonnut kallonsisäinen paine

Kohonnutta kallonsisäistä painetta, johon liittyy papillaödeemaa, näköhäiriöitä, päänsärkyä, pahoinvointia ja/tai oksentelua, on todettu pienellä osalla somatropiinihoitoa saaneista potilaista. Oireet ilmenevät tavallisesti ensimmäisten kahdeksan viikon kuluessa NutropinAq-hoidon aloittamisesta. Kaikissa raportoiduissa tapauksissa kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen liittyvät löydökset ja oireet hävisivät, kun somatropiiniannosta pienennettiin tai hoito lopetettiin. Silmänpohjien tutkimus on aiheellinen hoidon alussa sekä ajoittain hoidon kuluessa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Somatropiinihoidon aikana saattaa kehittyä kilpirauhasen vajaatoimintaa, joka hoitamattomana saattaa estää NutropinAq-hoidolla saavutettavan optimaalisen vasteen. Siksi potilaille tulisi ajoittain tehdä kilpirauhasen toimintakokeet, ja heille on tarvittaessa annettava kilpirauhashormonia. Potilailla, joiden kilpirauhasen vajaatoiminta on vaikea-asteinen, tämä tulisi hoitaa ennen NutropinAq-hoidon aloittamista.

Munuaisensiirto

Koska munuaisensiirron jälkeistä somatropiinihoitoa ei ole riittävästi tutkittu, NutropinAq-hoito tulisi lopettaa siirron jälkeen.

Glukokortikoidien käyttö

Samanaikainen glukokortikoidihoito heikentää NutropinAq-valmisteen kasvua edistävää vaikutusta. ACTH-puutoksesta kärsivien potilaiden korvaushoidon glukokortikoidiannostus tulisi säätää huolellisesti kasvua heikentävän vaikutuksen välttämiseksi. NutropinAq-valmisteen käyttöä ei ole tutkittu glukokortikoidihoitoa saavilla potilailla, joilla on krooninen munuaisten vajaatoiminta.

Leukemia

Leukemiaa on ilmoitettu pienellä määrällä potilaista, joilla on ollut kasvuhormonin vaje ja joita on hoidettu kasvuhormonilla. Syy-yhteyttä somatropiinihoitoon ei ole osoitettu.

Pankreatiitti lapsilla

Lapsilla, joita hoidetaan somatropiinilla, on suurempi vaara saada pankreatiitti kuin aikuisilla, joita hoidetaan somatropiinilla. Lapsilla, joilla on vatsakipua, tulisi ottaa huomioon pankreatiitin mahdollisuus, vaikka sen todennäköisyys on pieni.

Apuaineet

Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) per sylinteriampulli eli se on olennaisesti natriumiton.

4.5Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset

Joidenkin julkaisujen mukaan kasvuhormonihoito lisää sytokromi P450 -välitteistä fenatsonin puhdistumaa ihmisellä. Potilaan seuranta on aiheellista, kun somatropiinia annetaan samanaikaisesti tunnetusti maksan CYP450-entsyymien välityksellä metaboloituvien lääkevalmisteiden, kuten kortikosteroidien, sukupuolihormonien, antikonvulsanttien ja siklosporiinin, kanssa.

Somatropiinilla hoidetuilla potilailla voi paljastua aikaisemmin havaitsematon sentraalinen (sekundaarinen) lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminta, joka vaatii glukokortikoidi- korvaushoitoa. Lisäksi aiemmin todetun lisämunuaisen kuorikerroksen vajaatoiminnan vuoksi glukokortikoideilla hoidetut potilaat saattavat tarvita ylläpito- tai stressitilanneannoksen suurentamista somatropiinihoidon aloittamisen jälkeen (ks. kohta 4.4).

Potilailla, joilla on lääkehoitoa vaativa diabetes mellitus, insuliinin ja/tai suun kautta otettavan sokeritautilääkkeen annosta voidaan joutua muuttamaan somatropiinihoitoa aloitettaessa (ks. kohta 4.4).

4.6Fertiliteetti, raskaus ja imetys

Raskaus

Somatropiinin käytöstä raskaana olevilla naisille ei ole tietoja tai niitä on vain vähän. Siten valmisteen käytöstä ihmiselle aiheutuvaa riskiä ei tunneta. Reproduktiotoksisuutta koskevia eläintutkimuksia ei ole riittävästi (ks. kohta 5.3).

Somatropiinin käyttöä ei suositella raskauden aikana ja hoito tulee keskeyttää, jos raskaus todetaan. Raskauden aikana istukan kasvuhormoni korvaa suurelta osin äidin somatropiinin.

Imetys

Ei tiedetä, erittyvätkö somatropiini/metaboliitit äidinmaitoon. Tietoja eläimistä ei ole saatavilla. NutropinAq-hoidon aikana on noudatettava varovaisuutta imetyksen suhteen.

Hedelmällisyys

NutropinAq-valmisteen vaikutusta ei ole arvioitu tavanomaisissa fertiliteettitutkimuksissa eläimillä (ks. kohta 5.3).

4.7Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn

Somatropiinilla ei ole tunnettuja vaikutuksia ajokykyyn tai koneiden käyttökykyyn.

4.8Haittavaikutukset

Yhteenveto turvallisuusprofiilista

Nutropin-, NutropinAq-, Nutropin Depot- tai Protropin (somatreemi) -valmisteilla hoidetuilla aikuisilla ja lapsilla ilmoitetut haittavaikutukset on lueteltu alla olevassa taulukossa. Haittavaikutukset perustuvat kaikkia käyttöaiheita koskeviin kliinisiin tutkimuksiin (642 potilasta) ja lääkevalmisteen markkinoille tulon jälkeiseen seurantaan ja seurantatutkimukseen (National Cooperative Growth Study [NCGS], 35 344 potilasta). NCGS-tutkimuksen mukaan lääkkeestä johtuvia haittavaikutuksia esiintyi noin 2,5 prosentilla potilaista.

Useimmin raportoituja haittavaikutuksia pivotaalitutkimuksessa ja sitä tukevissa kliinisissä tutkimuksissa olivat kilpirauhasen vajaatoiminta, heikentynyt glukoositoleranssi, päänsärky, korkea verenpaine, nivelkipu, lihaskipu, ääreisosien turvotus, turvotus, voimattomuus, reaktiot injektiokohdassa ja vasta-aineiden kehittyminen lääkeaineelle.

Vakavimmat haittavaikutukset pivotaalitutkimuksessa ja sitä tukevissa kliinisissä tutkimuksissa olivat kasvaimet ja kohonnut kallonsisäinen paine.

Kasvaimia (pahan- ja hyvänlaatuisia) raportoitiin sekä pivotaalitutkimuksessa että sitä tukevissa kliinisissä tutkimuksissa ja markkinoille tulon jälkeisessä seurantatutkimuksessa (ks. kohdat 4.3 ja 4.4). Suurin osa kasvaimista oli uusiutuneita tai sekundaarisia kasvaimia (second neoplasms).

Kallonsisäisen paineen kohoamista raportoitiin markkinoille tulon jälkeisessä seurantatutkimuksessa. Siihen liittyy tyypillisesti papilledeemaa, muutoksia näkökyvyssä, päänsärkyä, pahoinvointia ja/tai oksentelua, ja oireet ilmenevät yleensä 8 viikon kuluessa NutropinAq-hoidon aloittamisesta.

NutropinAq alentaa insuliiniherkkyyttä; glukoositoleranssin heikentymistä raportoitiin sekä pivotaalitutkimuksessa että sitä tukevissa kliinisissä tutkimuksissa ja markkinoille tulon jälkeisessä seurantatutkimuksessa. Diabetes mellitus- ja hyperglykemiatapauksia raportoitiin markkinoille tulon jälkeisessä seurantatutkimuksessa (ks. kohta 4.4).

Injektiokohdan reaktioita, kuten verenvuotoa, atrofiaa, nokkosihottumaa ja kutinaa, raportoitiin pivotaalitutkimuksessa ja sitä tukevissa kliinisissä tutkimuksissa ja/tai markkinoille tulon jälkeisessä seurantatutkimuksessa. Näitä voidaan välttää käyttämällä asianmukaista injektiotekniikkaa ja injektiokohtaa vaihtamalla.

Pienelle osalle potilaista voi kehittyä vasta-aineita somatropiiniproteiinille. NutropinAq-valmistetta saaneilla koehenkilöillä kasvuhormonin vasta-aineiden sitomiskyky oli alle 2 mg/l, minkä ei ole todettu vaikuttavan haitallisesti kasvunopeuteen.

Haittavaikutustaulukko

Taulukossa 1 on lueteltu hyvin yleiset (≥ 1/10), yleiset (≥ 1/100, < 1/10); melko harvinaiset (≥ 1/1 000,

< 1/100); harvinaiset (≥ 10 000, < 1 000) haittavaikutukset, joita on esiintynyt kliinisissä tutkimuksissa ja markkinoille tulon jälkeen tehdyssä seurantatutkimuksessa. Jokaisessa esiintyvyyttä kuvaavassa ryhmässä haitat on esitetty vakavuusjärjestyksessä, vakavimmista alkaen. Muita haittavaikutuksia on havaittu NutropinAq-valmisteen myyntiin tulon jälkeisessä käytössä. Koska näitä vaikutuksia on ilmoitettu spontaanisti ja populaation määrä ei ole tiedossa, niiden esiintyvyyttä ei voida varmuudella määrittää.

Elinjärjestelmä

Kliinisissä tutkimuksissa

Markkinoille tulon jälkeen

 

havaitut haittavaikutukset

havaitut haittavaikutukset

 

(642 potilasta)

 

Hyvän- ja pahanlaatuiset

Melko harvinainen:

Harvinainen: pahanlaatuisen

kasvaimet (mukaan lukien

pahanlaatuinen kasvain,

kasvaimen uusiminen,

kystat ja polyypit)

hyvänlaatuinen kasvain

melanosyyttinevus

Veri ja imukudos

Melko harvinainen: anemia

 

Umpieritys

Yleinen: hypotyreoosi

Harvinainen: hypotyreoosi

Aineenvaihdunta ja ravitsemus

Yleinen: heikentynyt

Harvinainen: diabetes mellitus,

 

glukoosinsietokyky

hyperglykemia, hypoglykemia,

 

Melko harvinainen:

heikentynyt glukoosinsietokyky

 

hypoglykemia, hyperfosfatemia

 

 

 

 

Psyykkiset häiriöt

Melko harvinainen:

Harvinainen: epänormaali

 

persoonallisuushäiriö

käyttäytyminen, masennus,

 

 

unettomuus

Hermosto

Yleinen: päänsärky, hypertonia

Melko harvinainen: päänsärky

 

Melko harvinainen:

Harvinainen: hyvänlaatuinen

 

rannekanavaoireyhtymä,

kallonsisäinen hypertensio,

 

uneliaisuus, nystagmus

lisääntynyt aivopaine, migreeni,

 

 

rannekanavaoireyhtymä,

 

 

tuntohäiriöt, huimaus

Silmät

Melko harvinainen:

Harvinainen: papilledeema,

 

papilledeema, kahtena

näön sumentuminen

 

näkeminen

 

Kuulo ja tasapainoelin

Melko harvinainen: vertigo

 

Sydän

Melko harvinainen: takykardia

 

Verisuonisto

Melko harvinainen: hypertonia

Harvinainen: hypertonia

Hengityselimet, rintakehä ja

 

Harvinainen: nielurisojen

välikarsina

 

hypertrofia

 

 

Melko harvinainen: kitarisojen

 

 

hypertrofia

Ruoansulatuselimistö

Melko harvinainen: vatsakipu,

Harvinainen: vatsakipu, ripuli,

 

oksentelu, pahoinvointi,

pahoinvointi, oksentelu

 

ilmavaivat

 

 

 

 

Iho ja ihonalainen kudos

Melko harvinainen:

Harvinainen: yleistynyt kutina,

 

eksfoliatiivinen dermatiitti,

urtikaria, ihottuma

 

ihoatrofia, ihon hypertrofia,

 

 

hirsutismi, lipodystrofia,

 

 

urtikaria

 

 

 

 

Luusto, lihakset ja sidekudos

Hyvin yleinen aikuisilla, yleinen

Melko harvinainen: reisiluun

 

lapsilla: nivelkipu, lihaskipu

proksimaalinen epifysiolyysi,

 

Melko harvinainen: lihasatrofia,

skolioosin paheneminen,

 

luusärky

nivelkipu

 

 

Harvinainen: luun kehityksen

 

 

häiriö, osteokondroosi,

 

 

lihasheikkous, raajakipu

Munuaiset ja virtsatiet

Melko harvinainen:

 

 

inkontinenssi, tiheävirtsaisuus,

 

 

runsasvirtsaisuus,

 

 

virtsaamishäiriöt

 

Sukupuolielimet ja rinnat

Melko harvinainen: kohdun

Harvinainen: gynekomastia

 

verenvuoto, genitaalivuoto

 

 

 

Yleisoireet ja antopaikassa

Hyvin yleinen aikuisilla, yleinen

Melko harvinainen: perifeerinen

todettavat haitat

lapsilla: perifeerinen edeema,

edeema, edeema,

 

edeema

injektiokohdan reaktio (ärsytys,

 

Yleinen: astenia, injektiokohdan

kipu)

 

reaktiot

Harvinainen: astenia, kasvojen

 

Melko harvinainen:

turvotus, väsymys, ärtyisyys,

 

injektiokohdan verenvuoto,

kipu, kuume, injektiokohdan

 

injektiokohdan atrofia,

reaktio (verenvuoto, mustelma,

 

injektiokohdan

atrofia, urtikaria, kutina,

 

paksuuntuminen, hypertofia

turvotus, eryteema)

Tutkimukset

Yleinen: lääkespesifisen vasta-

Harvinainen: verensokerin

 

aineen kehittyminen

kohoaminen, painonnousu

Valittujen haittavaikutusten kuvaus

Kasvaimet

Kasvuhormonihoitoon liittyy kasvainriski, joka vaihtelee kasvuhormonivajauden aiheuttajan mukaan (esim. kallonsisäisestä leesiosta johtuva sekundaarinen kasvuhormonin vajaus) ja samanaikaisten sairauksien tai hoitojen perusteella. NutropinAq-hoitoa ei saa aloittaa, jos potilaalla on aktiivinen kasvain. Jos potilaalla on ollut kasvaimia tai kallonsisäisestä leesiosta johtuva sekundaarinen kasvuhormonin vajaus, hänen tilaansa on seurattava kyseisen tautiprosessin etenemisen tai uusiutumisen varalta. Hoito on keskeytettävä, jos havaitaan tuumorin kasvua.

Kohonnut kallonsisäinen paine

Kaikissa raportoiduissa tapauksissa kallonsisäisen paineen kohoamiseen viittaavat oireet ja löydökset hävisivät NutropinAq-annoksen pienentämisen tai hoidon lopettamisen jälkeen. (ks. kohta 4.4).

Silmänpohjan tähystystä suositellaan hoidon alussa ja säännöllisin väliajoin hoidon aikana.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi kehittyä NutropinAq-hoidon aikana ja hoitamattomana se voi estää NutropinAq-hoidon optimaalisen vasteen. Potilaan kilpirauhastoiminta on tutkittava säännöllisesti ja

hoidettava tarvittaessa kilpirauhashormonilla. Olemassa oleva kilpirauhasen vajaatoiminta on hoidettava ennen NutropinAq-hoidon aloittamista.

Glykeeminen kontrolli

Koska NutropinAq saattaa heikentää insuliiniherkkyyttä, potilaita on tarkkailtava glukoosi- intoleranssin varalta. Diabeetikoiden insuliiniannosta voidaan joutua muuttamaan NutropinAq- hoidon aloittamisen jälkeen. Potilaiden, joilla on diabetes tai glukoosi-intoleranssi, vointia on seurattava tarkasti somatropiini-hoidon aikana.

Injektiokohdan reaktiot

Injektiokohdan reaktioita voidaan välttää käyttämällä oikeaa injektiotekniikkaa ja vaihtamalla pistoskohtaa.

Reisiluun proksimaalinen epifysiolyysi

Potilaat, joilla on endokrionologinen sairaus, ovat alttiimpia reisiluun proksimaalisen epifysiolyysin kehittymiselle.

Kliinisissä tutkimuksissa esiintyneet käyttöaihespesifiset haittavaikutukset

Pediatriset potilaat

Kasvuhormonin riittämättömästä erityksestä johtuvat kasvuhäiriöt lapsilla (n=236)

Yleinen: keskushermoston kasvain (2 potilaalla oli uusiutuva medulloblastooma, 1 potilaalla histiosytooma). Ks. myös kohta 4.4.

Turnerin oireyhtymään liittyvä kasvuhäiriö tytöillä (n=108)

Yleinen: menorragia.

Krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyvät kasvuhäiriöt lapsilla (n=171)

Yleinen: munuaisten vajaatoiminta, vatsakalvotulehdus, osteonekroosi, veren kreatiniinipitoisuuden suureneminen.

NutropinAq-valmistetta saaville munuaisten vajaatoimintaa sairastaville lapsille kehittyy muita todennäköisemmin kallonsisäinen hypertensio, vaikkakin synnynnäistä kasvuhormonin puutetta sairastavilla ja Turnerin oireyhtymä -potilailla on myös suurentunut esiintyvyys. Suurin riski on hoidon alussa.

Aikuiset potilaat

Kasvuhormonin puute aikuisilla (n=127)

Hyvin yleinen: parestesia

Yleinen: hyperglykemia, hyperlipidemia, unettomuus, nivelkalvon sairaus, nivelrikko, lihasheikkous, selkäkipu, rintojen kivuliaisuus, gynekomastia.

Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen

On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteenhyöty-haitta –tasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista liitteessä V* luetellun kansallisen ilmoitusjärjestelmän kautta.

4.9Yliannostus

Oireet

Kertayliannostus voi johtaa hyperglykemiaan. Pitkäaikainen yliannostus voi aiheuttaa gigantismin ja/tai akromegalian merkkejä ja oireita, jotka ovat tunnettuja kasvuhormonin ylimäärän aiheuttamia vaikutuksia.

Hoito

Hoito on oireenmukaista tukihoitoa. Somatropiinin yliannostukseen ei ole olemassa vastalääkettä. Kilpirauhasen toimintaa suositellaan seuraamaan yliannostuksen jälkeen.

5.FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET

5.1Farmakodynamiikka

Farmakoterapeuttinen ryhmä: Aivolisäkkeen etulohkon hormonit ja analogit, somatropiini ja analogit, ATC-koodi: H01 AC 01

Vaikutusmekanismi

Somatropiini nopeuttaa kasvua ja lisää aikuisiässä saavutettavaa pituutta lapsilla, joilta puuttuu endogeeninen kasvuhormoni ja lapsilla, joilla on Turnerin oireyhtymästä tai kroonisesta munuaisten vajaatoiminnasta johtuva kasvuhäiriö. Aikuisilla, joilla on kasvuhormonin vajaus, somatropiinihoito vähentää rasvakudosta, lisää rasvatonta ruumiinpainoa (lean body mass) ja lisää selkärangan luiden mineraalitiheyttä. Näillä potilailla todettuihin aineenvaihduntamuutoksiin sisältyy seerumin IGF-I

-tason normalisoituminen.

Farmakodynaamiset vaikutukset

Prekliiniset ja kliiniset in vitro- ja in vivo -tutkimukset ovat osoittaneet, että somatropiini on

terapeuttisesti samanarvoinen ihmisen aivolisäkkeestä peräisin olevan kasvuhormonin kanssa.

Ihmisen kasvuhormonilla on todettu seuraavia vaikutuksia:

Kudosten kasvu

1.Luuston kasvu: Kasvuhormoni ja sen välittäjäaine IGF- I lisäävät luuston kasvua lapsilla, joilla on kasvuhormonin vajaus, vaikuttamalla pitkien luiden kasvulevyihin. Tämä lisää merkittävästi lapsen

pituuskasvua puberteetti-iän loppuun saakka, jolloin nämä kasvulevyt sulkeutuvat.

2.Solujen kasvu: Somatropiinihoito lisää sekä luustolihasten solujen lukumäärää että niiden kokoa.

3.Elinten kasvu: Kasvuhormoni lisää sisäelinten kokoa munuaiset mukaan luettuina ja lisää punaisten verisolujen määrää.

Proteiiniaineenvaihdunta

Pituuskasvua lisää osittain kasvuhormonin stimuloima proteiinisynteesi. Tästä seuraa typen retentio, joka ilmenee hoidon aikana virtsaan erittyvän typen ja veren ureatypen vähenemisenä.

Hiilihydraattiaineenvaihdunta

Somatropiinihoito vähentää kasvuhormonin vajausta sairastavilla potilailla toisinaan esiintyvää paastohypoglykemiaa. Kasvuhormonihoito saattaa huonontaa insuliiniherkkyyttä ja glukoosinsietoa.

Mineraaliaineenvaihdunta

Somatropiini lisää natriumin, kaliumin ja fosforin retentiota. NutropinAq-hoidon jälkeen epäorgaanisen fosforin pitoisuus seerumissa kohoaa kasvuhormonin vajauksesta kärsivillä potilailla johtuen luiden kasvuun liittyvästä metabolisesta aktivaatiosta ja reabsorption tehostumisesta

munuaistiehyeissä. Somatropiini ei muuta merkitsevästi seerumin kalsiumpitoisuutta. Kasvuhormonin vajauksesta kärsivillä aikuisilla luuston mineraalitiheys on alhainen. Potilailla, joilla vajaus on ilmennyt lapsuudessa, NutropinAq-valmisteen on osoitettu lisäävän selkärangan luiden mineraalitiheyttä annosvasteisesti.

Sidekudosaineenvaihdunta

Somatropiini stimuloi kondroitiinisulfaatin ja kollageenin synteesiä sekä hydroksiproliinin erittymistä virtsaan.

Ruumiinrakenne

Aikuisilla kasvuhormonin vajauksesta kärsivillä potilailla, joita hoidetaan somatropiinilla (keskimääräinen annostus 0,014 mg/kg/vrk), rasvakudoksen määrä vähenee ja rasvaton ruumiinpaino (lean body mass) kasvaa. Kun lisäksi elimistön vesimäärä ja luumassa kasvavat, somatropiinihoidon kokonaisvaikutuksena on ruumiinrakenteen muuttuminen, vaikutus joka säilyy hoitoa jatkettaessa.

Kliininen teho ja turvallisuus

Kasvuhäiriöt lapsilla

Valmisteella on toteutettu kaksi keskeistä, avointa, kontrolloimatonta monikeskustutkimusta. Toisessa oli mukana pelkästään aiemmin hoitamattomia potilailta (n=67) ja toisessa aiemmin hoitamattomia (n=63) sekä aiemmin somatropiinihoitoa saaneita lapsia (n=9). Annos oli kummassakin tutkimuksessa 0,043 mg/kg/vrk ihon alle. Tutkimus tehtiin pääosin Yhdysvalloissa ja annos vastaa siellä hyväksyttyä annostusta. Mukana olleista 139 potilaasta 128 jatkoi ensimmäisen 12 kuukautta kestävän hoidon loppuun asti, keskimääräiset hoitoajat olivat 3,2 vuotta ja 4,6 vuotta ja kokonaisaltistus 542 potilasvuotta. Kummassakin tutkimuksessa todettiin merkittävää kasvunopeuden paranemista aiemmin hoitamattomilla potilailla. Kasvunopeus suureni toisessa tutkimuksessa 4,2 cm:stä vuodessa 10,9 cm:iin vuodessa ja toisessa tutkimuksessa 4,8 cm:stä vuodessa 11,2 cm:iin vuodessa 12 hoitokuukauden jälkeen. Ensimmäisen hoitovuoden jälkeen kasvunopeus hidastui kummassakin ryhmässä, mutta se oli yhä suurempaa kuin ennen hoitoa jopa 48 hoitokuukauden jälkeen (7,1 cm/vuosi). Pituuden standardipoikkeamapisteytys (SDS) parani joka vuosi: lähtötilanteen pisteistä -

3,0 tai -2,7 hoitokuukauden 36 pisteisiin -1,0 tai -0,8. Kasvun paranemiseen ei liittynyt kohtuutonta luustoiän nousua, mikä vaarantaisi kasvupotentiaalin tulevaisuudessa. Aikuisiän pituusennuste (PAH) kasvoi lähtötasolta (157,7–161,0 cm) siten, että 12 hoitokuukauden kohdalla pituusennuste oli 161,4– 167,4 cm ja 36 hoitokuukauden kohdalla pituusennuste oli 166,2–171,1 cm.

Tätä tutkimusta tukevia tietoja on saatu kahdesta muusta tutkimuksesta, joissa potilaille annettiin somatropiinia 0,3 tai 0,6 mg/kg/viikko joko injektiona kerran vuorokaudessa tai kolmesti viikossa tai 0,029 mg/kg/vrk. Tutkimustulokset kasvunopeuden ja pituuden standardipoikkeamapisteytyksen (SDS) suhteen ovat pitkälti samanlaiset kuin pivotaalitutkimuksissa.

51 potilaalla, jotka saavuttivat lähes aikuisiän pituuden, keskimääräinen lähes aikuisiän pituuden standardipoikkeamapisteytys oli miehillä -0,7 ja naisilla -1,2. Miehet olivat saaneet hoitoa keskimäärin 6 vuotta ja naiset keskimäärin 5 vuotta.

IGF-I-pitoisuudet olivat lähtötasolla 43 ng/ml. Ne suurenivat pitoisuuteen 252 ng/ml 36 hoitokuukauden jälkeen, mikä vastaa suunnilleen tämän ikäisten lasten normaaleja pitoisuuksia.

Yleisimpiä haittatapahtumia keskeisissä tutkimuksissa olivat infektio, päänsärky, välikorvantulehdus, kuume, nielutulehdus, nuha sekä gastroenteriitti ja oksentelu.

Kasvuhäiriöt, jotka liittyvät krooniseen munuaisten vajaatoimintaan

Potilailla, joilla on krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyviä kasvuhäiriöitä, on toteutettu kaksi kontrolloitua monikeskustutkimuksena toteutettua pivotaalitutkimusta. Hoitojakso, jossa oli mukana myös lumelääkeryhmä, kesti kummassakin tutkimuksessa kaksi vuotta, minkä jälkeen toteutettiin avoin kontrolloimaton jatkotutkimus, jossa kaikki potilaat saivat somatropiinia. Kummassakin

tutkimuksessa käytetty annos oli 0,05 mg/kg/vrk ihon alle. Kummankin tutkimuksen tulokset olivat samankaltaiset.

Näiden kahden tutkimuksen 24 kuukauden kontrolloidun vaiheen aikana somatropiinia sai yhteensä 128 potilasta, ja avoimessa jatkotutkimuksessa somatropiinia sai 139 potilasta. Kaikkiaan 171 potilasta sai somatropiinia keskimäärin 3,5 tai 2,8 vuoden ajan.

Kasvunopeuden osoitettiin lisääntyneen kummassakin tutkimuksessa ensimmäisenä vuotena tilastollisesti merkittävästi lumelääkkeeseen verrattuna (9,1–10,9 cm/vuosi vs 6,2–6,6 cm/vuosi), mutta kasvunopeus hidastui hieman toisena vuotena (7,4–7,9 cm/vuosi vs 5,5–6,6 cm/vuosi). Myös pituuden standardipoikkeamapisteytys suureni huomattavasti somatropiinihoitoa saaneilla potilailla: lähtötilanteen pisteistä -2,9-2,7 hoitokuukauden 24 pisteisiin -1,6-1,4. Pituuden lisäys säilyi potilailla, jotka saivat hoitoa 36 tai 48 kuukauden ajan. Yhteensä 58 % ja 65 % somatropiinihoitoa saaneista potilaista, joiden pituus oli lähtötilanteessa normaalipituuden vaihteluvälin alapuolella, saavutti normaalipituuden kuukauteen 24 mennessä

Kuukauden 60 tulokset osoittavat tilanteen parantuneen edelleen, ja useampi potilas saavutti normaalin vaihteluvälin puitteissa olevan pituuden standardipoikkeamapisteytyksen. Pituuden standardipoikkeamapisteytyksen keskimuutos 5 vuoden hoidon jälkeen oli lähes 2 standardipoikkeamayksikköä (SDs). Aikuispituuden ennusteen keskimääräisen standardipoikkeamapisteytyksen todettiin suurentuneen tilastollisesti merkitsevästi lähtötilanteen pisteistä -1,6 tai -1,7 hoitokuukauden 24 pisteisiin -0,7 tai -0,9. Nämä pisteet suurenivat edelleen potilailla, jotka saivat hoitoa 36 ja 48 kuukauden ajan.

Potilaan tutkimukseen tullessa todettu matala IGF-I-pitoisuus korjautui somatropiinihoidon avulla normaalin vaihteluvälin tasolle.

Yleisimmin raportoidut haittavaikutukset liittyivät sekä NutropinAq- että lumelääkehoitoon ja niitä olivat kuume, infektio, oksentelu, lisääntynyt yskä, nielutulehdus, nuha sekä välikorvatulehdus. Virtsatieinfektioiden esiintyvyys oli suuri.

Kasvuhäiriöt, jotka liittyvät Turnerin oireyhtymään

Turnerin oireyhtymää sairastavilla potilailla on tehty yksi avoin, kontrolloitu monikeskustutkimuksena toteutettu pivotaalitutkimus. Potilaille annettiin ihon alle annos 0,125 mg/kg kolme kertaa viikossa tai 0,054 mg/kg/vrk, joissa kummassakin tapauksessa kumulatiivinen viikoittainen annos oli noin 0,375 mg/kg. Alle 11-vuotiaat potilaat satunnaistettiin saamaan myös estrogeenihoitoa joko myöhemmässä (15 vuoden iässä) tai varhaisemmassa (12 vuoden iässä) nuoruusiässä.

Yhteensä 117 potilasta sai somatropiinihoitoa: 36 sai somatropiinia 0,125 mg/kg kolme kertaa viikossa ja 81 potilasta sai somatropiinia 0,054 mg/kg vuorokaudessa. Hoidon keskimääräinen kesto oli 4,7 vuotta somatropiinia kolme kertaa viikossa saaneessa ryhmässä ja 4,6 vuotta somatropiinia päivittäin saaneessa ryhmässä.

Kasvunopeus lisääntyi huomattavasti lähtötilanteen kasvusta 3,6–4,1 cm vuodessa hoitokuukauden 12 kasvuun 6,7–8,1 cm vuodessa, hoitokuukauden 24 kasvuun 6,7–6,8 cm vuodessa ja hoitokuukauden 48 kasvuun 4,5–5,1 cm vuodessa. Tähän liittyi pituuden standardipoikkeamapisteytyksen huomattava suureneminen lähtötilanteen pisteistä -0,1–0,5 hoitokuukauden 12 pisteisiin 0,0–0,7 ja hoitokuukauden 48 pisteisiin 1,6–1,7. Kaltaistettuihin historiallisiin verrokkeihin verrattaessa varhainen somatropiinihoito (keskimääräinen kesto 5,6 vuotta) yhdistettynä estrogeenikorvaushoitoon 12 vuoden iässä johti aikuisiän pituuden 5,9 cm:n (n = 26) lisäykseen, kun taas estrogeenihoidon 15 vuoden iässä aloittaneiden tyttöjen (somatropiinihoidon keskimääräinen kesto 6,1 vuotta) aikuisiän pituuden lisäys oli 8,3 cm (n = 29). Aikuisiän pituuden suurin paraneminen todettiin siis potilailla, joille kasvuhormonihoito aloitettiin varhain ja estrogeenihoito 14 vuoden iän jälkeen.

Yleisimmin raportoituja haittavaikutuksia olivat flunssa, infektio, päänsärky, nielutulehdus, nuha ja välikorvatulehdus. Nämä ovat lapsilla odotettavissa olevia haittavaikutuksia ja ne olivat lieviä/keskivaikeita.

Kasvuhormonin vajaus aikuisilla

Kasvuhormonin vajausta sairastavilla aikuispotilailla on tehty kaksi lumekontrolloitua, kaksoissokkoutettua monikeskustutkimuksena toteutettua pivotaalitutkimusta, joista toinen on tehty aikuisiässä ilmennyttä kasvuhormonin vajausta sairastavilla (n = 166) ja toinen lapsuusiässä ilmennyttä kasvuhormonin vajausta sairastavilla (n = 64) aikuispotilailla. Aikuisiässä ilmennyttä kasvuhormonin vajausta sairastavien potilaiden somatropiiniannos oli 0,0125 mg/kg/vrk ihon alle ja lapsuusiässä ilmennyttä kasvuhormonin vajausta sairastavien potilaiden annos oli 0,0125 tai 0,025 mg/kg/vrk.

Kummassakin tutkimuksessa todettiin somatropiinihoidon tuloksena lumelääkkeeseen verrattuna merkittäviä muutoksia koko kehon rasvaprosentissa (arvosta -6,3 arvoon -3,6 vs arvosta +0,2 arvoon -0,1), vartalon rasvaprosentissa (arvosta -7,6 arvoon -4,3 vs arvosta +0,6 arvoon 0,0) ja koko kehon rasvattoman kudoksen prosenttiosuudessa (arvosta +3,6 arvoon +6,4 vs arvosta -0,2 arvoon +0,2). Nämä muutokset olivat erittäin merkittäviä kummankin tutkimuksen kuukauden 12 kohdalla sekä lapsuusiässä ilmennyttä kasvuhormonin vajausta sairastavilla potilailla tehdyn tutkimuksen kuukauden 24 kohdalla. Kuukauden 12 kohdalla todettu prosentuaalinen muutos oli suurempi lapsuusiässä ilmennyttä kasvuhormonin vajausta sairastavilla potilailla tehdyssä tutkimuksessa verrattuna aikuisiässä ilmennyttä kasvuhormonin vajausta sairastavilla potilailla tehtyyn tutkimukseen. Aikuisiässä ilmennyttä kasvuhormonin vajausta sairastavilla potilailla ei havaittu merkityksellisiä luun mineraalitiheyden muutoksia, mutta lapsuusiässä ilmennyttä kasvuhormonin vajausta sairastavilla potilailla luun mineraalitiheys oli kuukauden 24 kohdalla lisääntynyt kaikissa ryhmissä, vaikka tilastollisesti merkitsevää koko kehon luun mineraalitiheyden annosvastetta ei todettu. Lannerangan luun mineraalitiheys lisääntyi kummassakin hoitoryhmässä tilastollisesti merkitsevästi, ja lisääntyminen oli annoksesta riippuvaista.

Supportiivisesta tutkimuksesta, jossa oli aikuisiässä ilmennyttä kasvuhormonin vajausta sairastavia potilaita, saadut tulokset olivat yleensä yhdenmukaisia pivotaalitutkimuksista saatujen tulosten kanssa, joissa luun mineraalitiheyden todettiin jonkin verran parantuneen.

Näissä kahdessa pivotaalitutkimuksessa yleisimmin raportoituja haittavaikutuksia olivat päänsärky, turvotus, nivelkipu/nivelrikko, jännetuppitulehdus, parestesiat ja allerginen reaktio/ihottuma. Näitä haittavaikutuksia esiintyi runsaasti myös lumeryhmissä.

5.2Farmakokinetiikka

Johdanto

NutropinAq-valmisteen farmakokineettisiä ominaisuuksia on tutkittu vain terveillä aikuisilla miehillä.

Yleiset ominaisuudet

Imeytyminen: Ihon alle annetun yhdistelmä-DNA-tekniikalla valmistetun ihmisen kasvuhormonin absoluuttinen hyötyosuus on noin 80 %.

Jakaantuminen: Eläintutkimusten mukaan kasvuhormoni kerääntyy elimiin, joiden perfuusio on voimakasta, erityisesti maksaan ja munuaisiin. Somatropiinin vakaan tilan jakaantumistilavuus terveillä aikuisilla miehillä on noin 50 ml painokiloa kohti, mikä vastaa suunnilleen seerumin tilavuutta.

Biotransformaatio: Sekä maksa että munuainen ovat osoittautuneet tärkeiksi kasvuhormoniproteiinia hajottaviksi elimiksi. Eläintutkimukset viittaavat siihen, että kasvuhormoni poistuu seerumista pääasiallisesti munuaisten kautta. Kasvuhormoni suodattuu munuaiskeräsessä ja reabsorboituu

proksimaalitiehyessä. Tämän jälkeen se pilkkoutuu munuaissoluissa aminohapoiksi, jotka palaavat systeemiseen verenkiertoon.

Eliminaatio: Ihon alle annetun somatropiinin kerta-annoksen terminaalinen puoliintumisaika t½ on noin 2,3 tuntia. Laskimoon annetun somatropiinin kerta-annoksen terminaalinen puoliintumisaika

t½β tai t½γ on noin 20 minuuttia, ja keskimääräisen puhdistuman on todettu olevan 116 - 174 ml/h/kg:n välillä.

Käytettävissä oleva kirjallisuudesta saatu tieto viittaa siihen, että somatropiinin puhdistuma on samaa luokkaa aikuisilla ja lapsilla.

Erityiset potilasryhmät

Tarkkoja tietoja ei ole saatavilla somatropiinin farmakokinetiikasta iäkkäillä potilailla, pediatrisilla potilailla, eri etnistä alkuperää tai sukupuolta olevilla potilailla tai munuaisten tai maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla.

Pediatriset potilaat

Käytettävissä olevien kirjallisuustietojen mukaan somatropiinin puhdistuma on samanlainen aikuisilla ja lapsilla.

Iäkkäät

Rajallisten tutkimustietojen perusteella somatropiinin plasmapuhdistumassa ja plasman keskimääräisissä vakaan tilan pitoisuuksissa ei ole eroja nuorten ja vanhempien potilaiden välillä.

Etninen alkuperä

Raportoidut endogeenisen kasvutekijän puoliintumisajat normaaleilla mustaihoisilla miehillä eivät eroa valkoihoisilla miehillä havaituista arvoista. Muuta etnistä alkuperää olevista henkilöistä ei ole tietoja.

Kasvuhormonin vajaus

Kasvuhormonin vajausta sairastavilla aikuis- ja lapsipotilailla somatropiinin puhdistuma ja keskimääräinen terminaalinen puoliintumisaika t½ ovat samaa luokkaa kuin terveillä koehenkilöillä.

Munuaisten vajaatoiminta

Kroonista munuaisten vajaatoimintaa ja terminaalivaiheessa olevaa munuaistautia sairastavilla lapsilla ja aikuisilla puhdistuma on usein pienempi kuin terveillä koehenkilöillä. Endogeeninen kasvuhormonin tuotanto saattaa myös lisääntyä joillakin potilailla munuaistaudin terminaalivaiheessa. Somatropiinin kertymistä ei ole kuitenkaan todettu kroonista munuaisten vajaatoimintaa tai terminaalivaiheessa olevaa munuaistautia sairastavilla lapsilla, joita on hoidettu nykyisten suositusten mukaisilla annoksilla.

Turnerin oireyhtymä

Vähäisten julkaistujen tutkimustulosten mukaan eksogeenisen somatropiinin imeytymisen ja eliminaation puoliintumisajat ja enimmäispitoisuuden saavuttamisaika tmax ovat Turnerin oireyhtymää sairastavilla potilailla samaa luokkaa kuin terveillä ja kasvuhormonin vajausta sairastavilla henkilöillä.

Maksan vajaatoiminta

Vaikea-asteista maksan toimintahäiriötä sairastavilla potilailla on todettu somatropiinipuhdistuman vähentymistä. Tämän kliinistä merkitystä ei tunneta.

Sukupuoli

NutropinAq-valmisteella ei ole tehty sukupuolispesifejä farmakokineettisia tutkimuksia. Käytössä olevan kirjallisuuden mukaan somatropiinin farmakokinetiikka ei eroa miehillä ja naisilla.

5.3Prekliiniset tiedot turvallisuudesta

Akuutin ja toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa erityiseen vaaraan ihmisille.

Karsinogeenisuus

Nutropin Aq-valmisteella ei ole tehty karsinogeenisuutta tai geenitoksisuutta selvittäviä tutkimuksia. Muilla rekombinantti kasvuhormonivalmisteilla tehdyissä geenitoksisuutta selvittävissä tutkimuksissa ei ole todettu geenimutaatioita Amesin testissä, kromosomivaurioita ihmisen lymfosyyteissä tai hiiren luuydinsoluissa, geenikonversiota hiivasolussa eikä suunnittelematonta DNA-synteesiä ihmisen karsinoomasoluissa. Karsinogeenisuustutkimuksissa, joissa tutkittiin biologisesti aktiivista rekombinantti kasvuhormonia rotilla ja hiirillä, ei havaittu kasvaimien lisääntymistä.

Lisääntymis- ja kehitystoksisuus

Konventionaalisia lisääntymistutkimuksia ei ole tehty. Somatropiinin tiedetään aiheuttavan reproduktion estymistä uros- ja naarasrotilla annoksella 3 IU/kg/vrk (1 mg/kg/vrk) tai enemmän, sekä parittelun ja hedelmöittymisen vähenemistä ja kiimakierron pidentymistä tai häviämistä annoksella 10 IU/kg/vrk/ (3,3 mg/kg/vrk). Apinoiden pitkäaikaisaltistus raskauden ja imetyksen aikana ja vastasyntyneiden apinoiden pitkäaikaisaltistus nuoruusikään, sukukypsyyteen ja lisääntymiseen asti eivät aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä hedelmällisyydessä, raskauden aikana, synnytyksessä, imetyksessä tai jälkeläisten kehityksessä.

Ympäristöön kohdistuvien riskien arviointi

Ehdotetuissa käyttöaiheissa somatropiinin ei uskota aiheuttavan merkittävää vaaraa ympäristölle.

6.FARMASEUTTISET TIEDOT

6.1Apuaineet

Natriumkloridi Fenoli, nesteytetty Polysorbaatti 20 Natriumsitraatti

Vedetön sitruunahappo

Injektionesteisiin käytettävä vesi

6.2Yhteensopimattomuudet

Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, lääkevalmistetta ei saa sekoittaa muiden lääkevalmisteiden kanssa.

6.3Kestoaika

2 vuotta.

Säilytettynä 2°C - 8°C:n lämpötilassa valmisteen on osoitettu säilyvän kemiallisesti ja fysikaalisesti käyttökelpoisena 28 vrk.

Mikrobiologisten näkökohtien vuoksi avattua valmistetta saa säilyttää enintään 28 vrk 2°C - 8°C:n lämpötilassa. NutropinAq on suunniteltu kestämään nimellistä (korkeintaan yksi tunti) päivittäistä säilytystä jääkaapin ulkopuolella.

6.4Säilytys

Säilytä ja kuljeta kylmässä (2°C - 8°C). Ei saa jäätyä.

Pidä läpipainopakkaus ulkopakkauksessa.

Avatun lääkevalmisteen säilytys, ks. kohta 6.3.

6.5Pakkaustyyppi ja pakkauskoko (pakkauskoot)

2 ml liuosta sylinteriampullissa (tyypin I lasi), joka on suljettu tulpalla (butyylikumi) ja suojuksella (kumi).

Pakkauskoot: 1, 3 ja 6 sylinteriampullia.

Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole myynnissä.

6.6Erityiset varotoimet hävittämiselle

Ei erityisvaatimuksia.

Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti.

Käyttö- ja käsittelyohjeet

NutropinAq toimitetaan moniannos-liuoksena. Mikäli liuos on samea jääkaapista ottamisen jälkeen, sitä ei saa käyttää. Kallistele pulloa varovasti. Älä ravista voimakkaasti, sillä proteiini voi denaturoitua.

NutropinAq-valmiste on tarkoitettu käytettäväksi ainoastaan NutropinAq Penin kanssa. Pyyhi NutropinAq-ampullin kumisuoja puhdistusalkoholilla tai antiseptisella liuoksella, jotta toistuvista lävistyksistä mahdollisesti aiheutuvat mikrobit eivät kontaminoi sisältöä. NutropinAq suositellaan annettavaksi steriilillä, kertakäyttöisillä neuloilla.

NutropinAq Pen mahdollistaa annostelun 0,1 mg:n minimiannoksesta 4,0 mg:n maksimiannokseen 0,1 mg:n lisäyksin.

Älä poista käytössä olevaa sylinteriampullia kynästä injektioiden välillä.

7.MYYNTILUVAN HALTIJA

Ipsen Pharma,

65 quai Georges Gorse,

92100 Boulogne-Billancourt,

Ranska

8.MYYNTILUVAN NUMERO(T)

EU/1/00/164/003

EU/1/00/164/004

EU/1/00/164/005

9.MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

Myyntiluvan myöntämispäivämäärä: 16. helmikuuta 2001

Viimeisimmän uudistamisen päivämäärä: 16. helmikuuta 2006

10.TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ

PP.KK.VVVV

Lisätietoa tästä lääkevalmisteesta on Euroopan lääkeviraston verkkosivuilla http://www.ema.europa.eu.

Kommentit

A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z
  • Apua
  • Get it on Google Play
  • Lisätietoja
  • Info on site by:

  • Presented by RXed.eu

  • 27558

    lista reseptilääkkeistä